Pömppä-neiti kävi eilen perjantaina steriloitavana ja kova vipatus pienellä jo olis, mutta pahat ihmiset on laittaneet raasun tötterökidutukseen. Vielä toistaiseksi ollaan Töppösestä eristyksissä, mutta muuten neiti on oikein reipas. Kauluri selvästi tottakai harmittaa, mutta samanlaista panikointia ei ole aiheuttanut kuin mun kokemukseni mukaan kissoilla yleensä.
Kirjoittelen tarkempaa raporttia myöhemmin, jos jaksan. Mutta itse leikkaus sujui normaalisti eikä neidillä mennyt kahtakaan tuntia ennen kuin yritti nukutuksen jälkeen lähteä vipattamaan.
Korvat ja hampaat on Hanilla kunnossa, lääkäri ne samalla katsoi. Korvapunkkien varalta otettiin vielä näytekin, kun Hanilta ekan kerran oli korvapunkkeja todennäköisesti hoidettu jo pentuna eli sitkeitä tapauksia olivat. Mutta korvat oli suht puhtaat eikä näytteestäkään siis mitään löytynyt :)
Painoa Pömppäkarva oli onnistunut keräämään edellisen lääkärikäynnin jälkeen, eli kahdessa kuukaudessa, 400 grammaa! Hanin edellinen omistaja just meillä käydessään mallaili kuinka sutjakassa kunnossa Hani on ja mä vaan myhäilin sen lihoneen xD Noh, löysä masupömppis Hanilta on hävinnyt eikä painoakaan ole kuin vasta 3,6 kiloa, joten ei huolta. Itse vähän arvelin, että ehkä Hanin löllömasu on osittain sitten muuttunut painossa lihakseksikin. Alkujaanhan Hani oli käsittääkseni ainoana kissana ollut, kun nyt sillä on muutaman kuukauden ollut jo innokkaita poikia leikkikavereina ja pitämässä vauhtia yllä :D
Meidän tötteröinen vielä poseeraa sivuprofiiliaan. Lisää painoa se ei tartte, mutta ihan hyvissä mitoissa neiti muuten on :)
Pikaista paranemista massulle, kaunis satelliittikissa! Meillä tuo lautasantenni sai aikaan kyykyssä peruuttavan kissan, joka eteenpäin yrittäessään jäi kiinni mm. maton reunoihin. Hani näkyy onnekseen ymmärtäneen tekniikan paremmin :)
VastaaPoistaHanille pieni vinkki Naukulan Helmiltä: Kun on töttörö päässä, on kiva kaataa raksukuppi. Sitten töttörö asetellaan keskelle raksukasaa ja heilutetaan päätä rivakasti. Ne raksut leviävät sillä tavoin ihanasti ympäri lattioita ja niitä on hyvä jahdata. Siinä ei sitten pitkästy, kun sen tekee monta monta kertaa.
VastaaPoistaMä toivonki et täältä blogista löytyis jtn kuvamatskua Hanista, mut eihän toi yhtään pahalta näytä eikä ilmekään oo tulistunu :)
VastaaPoista-Sara
On, upeissa mitoissa, untuvaisen pehmeine karvoineen! Ihanat selkälaikut <3
VastaaPoistaVoi pientä pönttö-päätä. Neiti on kyllä aika pieni. Toivottavasti pääsee pöntöstä eroon pian...
VastaaPoistaella, kiitos! Meilläkin alkuun peruutettiin kovasti ja pyllähdettiin aina, kun törmättiin johonkin :D Pieni oli niin raasun oloinen, mutta onneksi tosiaan alkujärkytyksestä selvittyään alkoi jo liikkuminenkin sujumaan :)
VastaaPoistaNaukulan Mamma, Hani kiittää Helmiä vinkistä! Valitettavasti ilkeät ihmiset ei raksuja tötteröpäälle antaneet, mutta samaa tekniikkaa yritettiin kyllä onnistuneesti soveltaa myös lautaselta tarjoilluilla märkäruoilla :D
Sara, yllättävän hyvin Hani joo tötteröön suhtautui! Kyllähän se vähän harmistuneen näköinen koko ajan oli ja ihan mökö, mutta ei samanlaisia herneitä silti vetänyt kuin mitä odotin :D
Saila, Hani kiittää kehuista! :) Ihmisillä onkin edessä tiukat paikat, kun itse etenkin "rakastan ruoalla" niin itsekuria vaatii, jotta en Hania en aivan lihomaan päästäisi.
Anya, aika keskikoinen kissa Hani on ja eiköhän se vielä painoakin taas kerää, kunhan leikkauksesta toipuu :) Pönttö neidiltä jo pois otettiinkin ja sen verran vauhtia taas jo riittää, että tuskin hetkeen kuitenkaan vielä pulskistuu :D