Hani löysi heti ensimmäisenä ruokakassin :D
Ja se ikuinen lahjanarun viehätys...
Mä en lopulta luota noihin kakaroihin paljoakaan, joten leikit loppui lyhyeen siinä vaiheessa, kun Pömppä alkoi kiskoa ja nyhtää narua hampaidensa välistä. Pureskella ollaan annettu ihmisten valvonnassa (silti on eräätkin kissat lahjanarua paskoneet :P ), mutta Pömpän touhu näytti siltä, että ennemmin tai myöhemmin se olisi saanut haavat suuhunsa. Siinä on yks lapsi, joka ei yhtään osaa leikkiä kunnolla!
Ja ne paperit, niissä on niin ihana myllätä!
Erityisesti Pömppis mieltyi tuohon herkkukoriin - ja siis nimenomaan siihen koriin :D
Yritin ottaa vielä kuvaa joululahjaksi saamastani tehosekoittimesta, mutta jostain syystä siinä kuvassa nyt oli taas yks ylimääräinen linssilude. Ja ihan jokaisessa kuvassa yhtä iloisella ilmeellä!
Ja kinkku kuuluu jouluun tottakai. Kyllä pienten kissojen nenät kävi kinkun paistamisen jälkeen! :D Pitihän sitä tietysti kissoillekin pienet murut kinkkua antaa.
Joku kissa vaan oli vähän malttamaton!
Pitihän sitä samaa tietysti testata Töppöselläkin <3
Yllättäen Hanille olis maittanut Töppösenkin kinkut :P
Varsinainen joulupöytä katettiin keittiön pikkupöydälle, kun ihan kahdestaan syötiin. Tai no, luultiin syövämme. Heti, kun selkänsä käänsi niin yks karvakinkku oli asetellut itsensä pöydälle! :D
Ei sitten oteta kuvaa kattauksesta...
Jouluna tottakai myös rauhoituttiin ja meillä se tehtiin syömällä paljon sekä pelaamalla lautapelejä. Pömppä-neiti osoitti jälleen laatikkokissan merkkejä.
Tokihan se uuden pelin sääntöjän opetteleminen vaatii melkoisesti keskittymistä, mutta ei se nyt noin rankkaa ole! :D
