Meillä on tosi vähän pöytätilaa keittiössä, joten Pömppä sai hetken vahtia mun paprikoitani. Suljettuun pussiin olis pitänyt heti päästä.
Näiden lisäksi tällä viikolla on syöty kaikenlaista lattialta, mm. tacomaustettua jauhelihaa. Roskiskaapille on pitänyt moneen kertaan yrittää ja avoimesta roskiksesta piti käydä kaivelemassa juustokäntty - taas.
Mä itse olen nyt mieltynyt Panda Natural mansikkalakritseihin ja niitäkin Hanin piti käydä varastamassa suoraan pussista, vaikka itse istuin vieressä! Suusta kaivelin siltä sitten kuolaisen lakritsin :P Tänään se oli tehnyt miehelle saman ja taas kävin kaivelemassa kissan suusta puoliksisyötyä mansikkalakua ><
Vielä jonain päivänä toi varmasti onnistuu syömään jotain oikeasti vaarallista. Vaikka mä blogia näillä kuvilla päivitän niin se on silti 99 kertaa sadasta, kun sitä kielletään. Se yks sallittu kerta kuitenkin näyttää lietsovan tuon intoa vaan entisestään. Mä olen pulassa! En mä ole tottunut kieltämään kissoilta ikinä mitään :O
Voi ei miten utelias herkkusuu! Niinpä, miten kieltää. Mun täytyy myöntää, että mun kohdalla kissojen komentelu on mennyt niin kuin lasten kasvatus yleensä: Ekan (Stella) kanssa muistin olla tiukkana: Ei ruokapöydälle, ei keittiön työtasoille, ikinä!! Tokan (Musti) kanssa: Ei saa mennä ruokapöydälle silloin kun syödään eikä työtasolle kun teen ruokaa! Kolmannen (Viljo) kanssa: Ei pitäisi mennä työtasolle silloin kun teen ruokaa. Neljännen (Ransu) kanssa: Eeiiii.. noo.. menit jo..
VastaaPoistaOotteko mahtanu kertoa Pömpälle, että se on kissa? Jaa, no niin. Sehän juuri antaakin Pömpälle luvan tehdä juuri niin kuin itse haluaa, ja syödä sitä mitä tekee mieli. Vaikka sitten paprikaa.
VastaaPoistaNeiti Pömppäkarva on vallan mahdoton, eikä ilmeisesti lainkaan häpeä ruokamieltymyksiään :D
VastaaPoistaTuuttia ei ole koskaan tarvinnut kieltää pois ihmisruoan kimpusta, koska neiti aina "tietää" olevansa luvattomissa hommissa. Ei auta, vaikka olisinkin halunnut valokuvata pöydällä mangopiirakan täytettä lipovan kissan, vips vain, eikä missään koskaan mitään kissaa ollutkaan :D
Olipa hyvä, että rajasin edellisen kommenttini ihmis_ruokaan_. Unna nyysi juuri pöydältä leveän kuminauhan ja karkasi se suussaan sängyn alle saavuttamattomiin...
VastaaPoistaSaila: Voi, kuulostaa niin tutulta! :D Meilläkin Minttu-Poika oli pentuna ja ainoana kissana melko touhukas, mutta se uskoi melko hyvin kieltoja kuitenkin. Sitten tuli Kiti, tuo pieni riesavauva, jolle käskyt kaikuivat kuuroille korville. Mä voin sanoa meidän todella yrittäneen, mutta kovapäinen kissa vei lopulta voiton :D Sen jälkeen kissoilla ei juuri sääntöjä ole ollut.
VastaaPoistaViimeinen kielletty paikka meillä on hella/tiskipöytä, jossa laitetaan ruokaa ja, joka ei kissaturvallinen paikka aina ole. Kiti oli katala ruokavaras ja nyt tämä Pömppä-neiti jatkaa samaa väsytystaistelua pöytäkiellon suhteen :P
Naukulan Mamma: Erittäin oikeassa olet! :D Ja kyllä meillä ollaan tiukkasanaisia keskusteluja käyty mm. niin Pömppä-neidin ruokavaliosta, lajista kuin sukupuolestakin. Mutta eihän se usko. Tai no, olihan se tacomaustettu jauhelihakin kuitenkin jo lihaa sentään...
ella: Joo, Pömppä ei mieltymyksiään häpeile ja ennemmin suhtautuukin omahyväisellä ylpeydellä jokaiseen saaliiseensa :D Meilläkin Hani kyllä tarkkaan tietää olevansa pahanteossa, mutta sen täytyy joka kerta aina koetella ihmistä, että kuinka kauan hän ehtii syödä ennen kuin ihminen ehtii luokse :P
Voi Unna! :D Toivottavasti neiti ei saalistaan sentään syönyt! Meilläkin on huomattu jo kaikkien kissojen kohdalla, että kumilankoja tai hiuslenksuja ei voi jättää yhtään minnekään :P