Kuulumisia :)

Tylsää otsikointia! :D Tasaista elämää, yleistä laiskottelua. Tahaton päivitystauko taas. Vähän ikävästi jäi blogi noihin lääkärikuulumisiin eikä mulla niitä joulukuvia ole vieläkään. Taitavat jäädä ens jouluun? ;D

Mutta! Töppönen näyttäis olevan kunnossa nyt! :)

Pari päivää antibioottikuurin aloittamisen jälkeen verisyys oli taas ulosteesta kadonnut ja molempien kissojen vatsat ovat nyt hyvin toimineet. Töppönen ei myöskään ole saanut yhtään kohtausta nyt tuon lääkärikäynnin jälkeen! Pari kuukauttahan tässä nyt täytyy katsella ennen kuin voi sanoa, että onko Töppösen vaiva astmaa ja auttoiko kortisonipiikki siihen. Mutta olen toiveikas :) Välillä Töppönen tosiaan saattoi saada kohtauksen päivittäin :( Eikä pentuaikojen jälkeen ole tainnut mennä yhtään kokonaista kohtauksetonta viikkoa.

Leikkiessään Töppönen hengästyy edelleen, mutta eipä tuo sisäkissan elämä niin vaativaa olekaan, että nopea hengästyminen sille vaaraksi olisi. Hyvin se jaksaa Pömpän kanssa paini- ja rallileikit :D Lähinnä ihmisten leikittämisestä (se laser-osoitin!) molemmat kissat villiintyy niin täysin, että ihmisen täytyy välillä leikkejä vähän rajoittaa. Mutta muuten lääkäri kehui Töppöstä hyväkuntoiseksi eikä poikaa punkeroituminenkaan vielä vaivaa, joten vähemmälläkin energialla leikkiminen riittää kyllä :)



Yllättävän helpolla selvittiin antibioottikuuristakin kuitenkin! Pari ekaa kertaa meni niin, että kissa taisteli kaikin voimin vastaan ja mua vähän hirvitti, kun aikuinen mies joutuu "istumaan" kissan päällä, jotta saadaan lääke kahden ihmisen voimin annettua. Mä nimittäin olin vuodenvaihteessa 3 päivää yksin täällä kissojen kanssa ja lääkitseminenkin oli yksin mun vastuullani.

Onneksi Töppöseen voi kuitenkin luottaa siinä, että se on lopulta kiltti kissa. Kun se tottui siihen, että lääke otetaan joka aamu ja joka ilta niin se lopulta alistui kohtaloonsa, raasu. Mäkin sain lääkkeet siis annettua ilman vastaan pyristelyä! Riitti, että pidin kiinni, jotta kissa ei päässyt kävelemään tilanteesta pois :D Ja Töppö kuitenkin on sen verran iso kissa, että jouduin ruiskua täyttämäänkin aina kesken lääkkeenannon. Oikeasti olen pakahtumaisillani ylpeydestä :D



Valitettavasti Töppösestä ei ole yhtään kuvaa ottamassa lääkettään, kun en yksin sentään ihan siihen taipunut. Mutta Hani poseeraa Töppösen lääkkeiden kanssa :D Nestemäinen lääke siis, joiden kanssa meillä on ollut aina hankaluuksia. Ruisku täytetty tottakai ennen kissan hakemista. Ruisku myös huuhdeltiin aina ulkopuolelta niin, ettei kissa haista/maista lääkettä ennen kuin ruisku on suussa. Ja lopuksi paperia suun pyyhkimiseen ;) Herra itse tottakai hilpisti aina sängyn alle, jos yhtään osasi etukäteen ennakoida, mutta kiltisti antoi meidän itsensä sieltäkin aina pois vetää :)




^ Pömppä-neiti asettelee itseään istumaan Töppösen selkään xD


Mulla itselläni on jotenkin taas hirvittävän vaikeaa saada otetta tähän blogeiluun. Kuvia kissoista tulee otettua päivittäin, joten materiaalin puutteessa ei ainakaan vika ole! :D Itse tykkään seurata aktiivisia blogeja, joista löytyy aina jotain uutta :) Joten tämän vuoden lupaus voisikin olla yrittää tihentää päivitystahtia entisestään. Ja muutenkin koittaa siirtää kissojen touhuja vähän enemmän myös tänne muiden luettavaksi eikä pantata kaikkia kuvia vaan itsellään.

No, ens viikosta eteenpäin ainakin on luvassa vilskettä ja vilinää niin, että jos kissat vaan hetken rauhan antavat niin päivitettävää varmasti riittää! Saamme nimittäin maanantaina taas kissavieraita ja tällä kertaa hieman pidemmälle hoitojaksolle, joten lupasin omistajalleen pitää kuulumiset ajantasalla ;)