Me aloitettiin kissojen kanssa ulkoilu vasta näin myöhään, kun neiti Pömppäkarvalta on puuttunut tähän asti valjaat :) Teoriassa Kitin valjaiden olis pitäneet olla Hanillekin sopivat, kun Hanilla kuitenkin on painoa nyt saman verran kuin Kitillä painavimmillaan, mutta ilmeisesti joku on sen verran punkeroisempi kuitenkin, että S-koon valjaat nousee liikaa kainaloihin :P
Töppöselle on periytyneet Minttu-Pojan vanhat L-koon valjaat, jotka ehkä ovat aavistuksen raskaat, mutta meidän viiden kilon karvapaketille oikein sopivat :D
Kaupungissa meillä on ollut vähän vaikeuksia ulkoilla Töppösen kanssa, kun raasu aina lamaantuu heti, kun se lasketaan maahan. Vaikka Töppöstä vauvasta asti on valjaissa kuljetettu ja Töppönen isompien kissojen malliakin on saanut seurata niin silti ei oikein toi valjastelu ole luonnistunut. Nyt kuitenkin ollaan ilmeisesti sen verran maalla sitten, että ulkoilukin tuntuu luontevammalta :D Oikeastaan luulen, että Töppösen heti ensimmäisenä näkemä lintu onnistui hämäämään sen verran, että jännäilykin unohtui ;)
Vähän varovaisesti lähdettiin liikkeelle, kunnes nähtiin lintu, jolle piti kovasti käkättää :D
Jännä luonto! Suoraan Töppösestä eteenpäin, aivan nurmikon ja pöheikön rajassa, näkyy epäselvänä suherona lentoon pyrähtänyt lintu :D
Vähän käytiin naapurinkin puolella haistelemassa, mutta ihan tielle asti ei poika vielä uskaltanut!
Ja pujopensaat piti käydä mylläämässä sellaisella tarkkuudella, että ihan en allergisena kovin mielissäni tästä toiminnasta ollut.
Puoli tuntia ulkona oltiin ennen kuin väsy iski :) Siinä vaiheessa, kun mattotelineen alla makoilu kiinnosti enemmän kuin paikkojen tutkiskelu, tyhmä ihminen kantoi Töppösen sisälle.
Tämän jälkeen kävin tekemässä vaihdon ja nappaamassa Hanin hihnaan.
Hani sai nyt sitten tuommoiset naruvaljaat väliaikaisiksi valjaikseen, jotta päästiin neidin kanssa vähän ulkoilua kokeilemaan edes. Nuo olivat Minttu-Pojan ihan ensimmäiset valjaat ja näköjään kaikki joskus ostettu kannattaa säästää :D
Itse ulkoilu ei kovin sujuvaa sitten ollutkaan :P Kovasti neiti olis aina ovesta pujahtamassa ulos, mutta luvan kanssa olikin sitten liian jännää. Vähän meni pörhistelyksi ja jäykistelyksi ensimmäisen ulkoilureissu, pihassa käyneille ihmisille piti vähän muristakin. Mutta sen verran utelias neiti oli ja terassilla reippaana hiiviskeli, että eiköhän tuokin ajan myötä vielä rohkaistu ;)
Jäykkä, epäluuloinen, pörrö.
Sisällä valjaiden kanssa painiminen oli paljon kivempaa! :D
Kaks väsynyttä ulkoilijaa ♥
Hahahaa! Viimeinen kuva on mainio! Töppönen on tosi komea valjaissaan <3 Pitkäkarvaisten omistajana minullekin niin tuttu näky, kun kissa on kuin karvainen lattiamoppi - pitkulainen maata viistävä karvapötkö :-D Mutta onpa tosiaan tyhmiä ihmisiä kun heti kannetaan sisälle kun varsinainen Ulkoilu (=ulkonahengailu) vasta alkaa!
VastaaPoistaTeilläpä onkin seikkailtu! Sen jälkeen varmasti unet maistuivatkin :)
VastaaPoistaSaila: Pitkäkarvakissa on kyllä ihan parhaan näköinen yrittäessään maastoutua rouhikkoon vaanimaan - karvat vaan moppina levittäytyy kissan ympärille ja kissa kuvittelee olevansa kovinkin huomaamaton :D Töppönen oli kyllä vähän raasu ja jotenkin väärään paikkaan joutuneen näköinen tuolla kesäisessä maastossa talviturkkinsa kanssa ♥
VastaaPoistaJa joo, pahat ihmiset :( Onneks tässä on vielä kesää jäljellä ja pihaa sen verran, että eiköhän sitä kissamaista yleisfiilistelyäkin ehditä harrastaa :D
Naukulan Mamma: Ihan totta, ei hetkeen oltu noin uupuneita kissoja meillä nähtykään :D
Ihanat pienet murut ulkoilemassa<3!
VastaaPoistaEikös vaan olekin ♥ Vaikka ulkoilu pienille vähän jännää olikin :D
VastaaPoistaTöppönen niin uljaana mut ai että tota Hanin psykoilmettä ku se omia valjaitaan natustaa silmät mustina xD
VastaaPoista-S
Joo, Hani on lievästi taipuvainen vainoharhaan xD Nyt kun Hani on viimein päässyt yli siitä, että "joku seuraa sitä" niin valjaissa ulkoilukin sujuu aika hyvin! :D
VastaaPoista