Pusuja vai painia?
Aika kuluu aivan huomaamatta ja kissanpennutkin ovat kasvaneet hurjaa vauhtia! Pikkuiset karvavauvat alkavat jo muistuttaakin ihan oikeaa kissaa :D Koitan ehtiä vielä päivittämään Prinsessan vaiheista meillä tarkemminkin, mutta lyhyesti sanottuna kaikki on mennyt aivan ihanasti!
Kaikkein eniten innoissaan kissanpennuista on kuitenkin ollut Ramses, joka tuntuu kuvittelevan olevansa itsekin pieni kissalapsi! :D Ramses onkin ollut aivan haltioissaan uusista painikavereista :)
Heidän ylhäisyytensä, Prinsessa & Ramses.
Morris saa poikarakkautta Ramseksen tapaan.
Riesalapset ovat nyt jo 4,5 kuukauden ikäisiä ja täytyy kyllä taas todeta ajan kullanneen aiempien kissojeni pentuajat! Hirvittävästi energiaa noin pienissä kissoissa! Onneksi sekä Prinsessa että veljensä Morris ovat kotiutuneet kerrassaan loistavasti ja molemmilla on omat kissakaverinsa. Ja aivan parastahan tietysti on, että nämä kaksi sisarusta pääsevät yhä toisiaankin tapaamaan! Vaikka isoista kissoista paljon seuraa onkin niin ei edes touhuvauva Ramses korvaa omaa ikätoveria :)
Tällä hetkellä "vakiokokoonpanomme" onkin 7 kissaa! :D Kuvasta puuttuvat Milli ja Kreetta, jotka arvostavat enemmän omaa ruokarauhaansa.
Miu!kas kissablogi
2.10.2012
4.8.2012
Prinsessa on saapunut valtakuntaansa!
Tänään aamulla käytiin ystäväni kanssa reilun 70 kilometrin reissulla poimimassa Prinsessa ja veljensä Martti uusiin koteihinsa. Matka sujui yllättävän hyvin ja viimeisimpien tietojen mukaan kummankin pikkuisen asettuminen uusiin koteihinsa on tapahtunut vaivattomasti :)
Tässä kissat jo laatikoissaan vanhassa kotipihassaan ja toinen riesaveli mylläämässä Martin kimpussa :D
Alkumatkasta Martti a.k.a. Porukolli mellasti omassa kuljetusboksissaan, kun taas Prinsessa olisi mielellään vaan nukkunut omassaan. Meno tasoittui siirrettyämme molemmat vauvat samaan koppaan - eli enää ei Prinsessalla ollut toivoakaan unirauhasta, mutta Martinkin pahin turhautuminen hieman laantui :D
Tässä neiti kilttinä taustalla ja veljensä asentamassa pyyhettä.
Kyllä matkalla nukkuakin maltettiin, Prinsessalla vaan hieman oli kestämistä päälleen mylläävässä Martissa :D
Lukuunottamatta alkumatkan Martti Showta ja aivan loppumatkan Prinsessan varovaista miukuttamista, kissalaatikossa oli koko matkan hiljaista paineista huolimatta.
Koska molemmat kissanpennut olivat samassa kuljetusboksissa, tuli Marttikin mukana katsomaan siskonsa uutta kotia. Töppönen oli tapansa mukaan heti ensimmäisenä jo tunkemassa vauvoja vastaan, minkä neiti onneksi otti todella rennosti ja lähti ison kissan lähentelyistä huolimatta reippaana tutkimaan paikkoja.
Martti sen sijaan ei juurikaan arvostanut ylituttavallisia kissojamme vaan pysytteli kuljetusboksin turvassa tutustumassa muihin lähinnä laatikon seinien raoista haistelemalla.
Iso karvapallo, Töppönen, oli Martille liikaa ja sai aikaan kunnon pörhistelyt. Tämän jälkeen Martti jo pakattiinkin matkaan kohti omaa kotiaan. Kuulemani mukaan autossa oli taas osoitettu mieltä marttimaisesti, mutta itse kotiutuminen ja tutustuminen uuteen kissakaveriinsa on sujunut todella hyvin :)
Sillä välin Martin arkaillessa, Prinsessa ehti tutustua uusiin kavereihinsa sekä käydä jo lähes koko asunnon läpi ulkotarhaa myöden :D
Töppönen tunnetusti on kaikkien kaveri (tai ainakin tahtoisi olla), joten paria epäluuloista sähähdystä enempää siitä ei reaktiota irronnut ja pikkukissan uutuudenviehätyskin haihtui nopeasti. Pömppiksellä sen sijaan on ollut hieman enemmän totuttelemista tuohon minikissaan, mutta runsaampaa varovaisuutta ja lievää arkailua lukuunottamatta nuokin näyttäisivät pärjäävän oikein hyvin :) Pikkukissan perässä vaan tarvitsee edelleen kulkea vahtimassa ja varovasti haistelemassa.
Martti-veljen lähdettyä pikkuneiti jaksoi hetken pöllyyttää Kickeroota, jonka jälkeen uni voitti ja oli aika vetäytyä boksiin nukkumaan.
Itsehän en tietenkään malttanut olla pikkukissaa hypistelemättä edes tämän nukkuessa, joten kaivelin Prinsessan mukaani, kun siirryin itsekin sohvalle torkuille. Kainalopaikka ei neidille kelvannut, mutta saatuaan asentaa itsensä tyynyjen väliin mun olkaani vasten, nukuimme neidin kanssa tuossa asennossa sen pari tuntia, kunnes heräsin miehen räpsiessä kuvia :D
Pikkukissan väsy jatkui vielä itseni noustua ja muutenkin pikkuinen on käyttänyt aikansa tehokkaasti lähinnä nukkumalla. Ruokakipot ja hiekkalaatikot löytyi heti ja uuden isin asennusapulaisenakin jo ehdittiin toimia mieheni kootessa juttujaan lattialla. Neiti on myös erityisen mieltynyt Töppösen lempileluhuiskaan, josta on jo Töppösen jäljiltä varsikin poikki :D Muuten noin pieni kissa onkin enimmäkseen nukkunut ja jännän päivän jälkeen tuntuu uni maittavan yhä niin yksinään kuin ihmisen sylissäkin ♥
Tässä kissat jo laatikoissaan vanhassa kotipihassaan ja toinen riesaveli mylläämässä Martin kimpussa :D
Alkumatkasta Martti a.k.a. Porukolli mellasti omassa kuljetusboksissaan, kun taas Prinsessa olisi mielellään vaan nukkunut omassaan. Meno tasoittui siirrettyämme molemmat vauvat samaan koppaan - eli enää ei Prinsessalla ollut toivoakaan unirauhasta, mutta Martinkin pahin turhautuminen hieman laantui :D
Tässä neiti kilttinä taustalla ja veljensä asentamassa pyyhettä.
Kyllä matkalla nukkuakin maltettiin, Prinsessalla vaan hieman oli kestämistä päälleen mylläävässä Martissa :D
Lukuunottamatta alkumatkan Martti Showta ja aivan loppumatkan Prinsessan varovaista miukuttamista, kissalaatikossa oli koko matkan hiljaista paineista huolimatta.
Koska molemmat kissanpennut olivat samassa kuljetusboksissa, tuli Marttikin mukana katsomaan siskonsa uutta kotia. Töppönen oli tapansa mukaan heti ensimmäisenä jo tunkemassa vauvoja vastaan, minkä neiti onneksi otti todella rennosti ja lähti ison kissan lähentelyistä huolimatta reippaana tutkimaan paikkoja.
Martti sen sijaan ei juurikaan arvostanut ylituttavallisia kissojamme vaan pysytteli kuljetusboksin turvassa tutustumassa muihin lähinnä laatikon seinien raoista haistelemalla.
Iso karvapallo, Töppönen, oli Martille liikaa ja sai aikaan kunnon pörhistelyt. Tämän jälkeen Martti jo pakattiinkin matkaan kohti omaa kotiaan. Kuulemani mukaan autossa oli taas osoitettu mieltä marttimaisesti, mutta itse kotiutuminen ja tutustuminen uuteen kissakaveriinsa on sujunut todella hyvin :)
Sillä välin Martin arkaillessa, Prinsessa ehti tutustua uusiin kavereihinsa sekä käydä jo lähes koko asunnon läpi ulkotarhaa myöden :D
Töppönen tunnetusti on kaikkien kaveri (tai ainakin tahtoisi olla), joten paria epäluuloista sähähdystä enempää siitä ei reaktiota irronnut ja pikkukissan uutuudenviehätyskin haihtui nopeasti. Pömppiksellä sen sijaan on ollut hieman enemmän totuttelemista tuohon minikissaan, mutta runsaampaa varovaisuutta ja lievää arkailua lukuunottamatta nuokin näyttäisivät pärjäävän oikein hyvin :) Pikkukissan perässä vaan tarvitsee edelleen kulkea vahtimassa ja varovasti haistelemassa.
Martti-veljen lähdettyä pikkuneiti jaksoi hetken pöllyyttää Kickeroota, jonka jälkeen uni voitti ja oli aika vetäytyä boksiin nukkumaan.
Itsehän en tietenkään malttanut olla pikkukissaa hypistelemättä edes tämän nukkuessa, joten kaivelin Prinsessan mukaani, kun siirryin itsekin sohvalle torkuille. Kainalopaikka ei neidille kelvannut, mutta saatuaan asentaa itsensä tyynyjen väliin mun olkaani vasten, nukuimme neidin kanssa tuossa asennossa sen pari tuntia, kunnes heräsin miehen räpsiessä kuvia :D
Pikkukissan väsy jatkui vielä itseni noustua ja muutenkin pikkuinen on käyttänyt aikansa tehokkaasti lähinnä nukkumalla. Ruokakipot ja hiekkalaatikot löytyi heti ja uuden isin asennusapulaisenakin jo ehdittiin toimia mieheni kootessa juttujaan lattialla. Neiti on myös erityisen mieltynyt Töppösen lempileluhuiskaan, josta on jo Töppösen jäljiltä varsikin poikki :D Muuten noin pieni kissa onkin enimmäkseen nukkunut ja jännän päivän jälkeen tuntuu uni maittavan yhä niin yksinään kuin ihmisen sylissäkin ♥
24.6.2012
Prinsessa 5 viikkoa
Prinsessan sisaruksista raitapojan itselleen ottava ystäväni oli tällä viikolla menossa pikkukissoja katsomaan ja mähän tottakai olin heti lähdössä taas mukaan ;D Voi kun ne on pieniä, nättejä ja kasvavat hurjaa vauhtia!
Reissulla otettujen kuvien määrä on varmaan taas laskettavissa sadoissa, mutta tässä nyt ainakin tärkeimmät eli minun kaunis pikkutyttöni ♥
Aivan ihana kirjava masukin!
Vähän piti pikkukissaa auttaa poseeraamaan, kun väsy voitti aina :D
Ja voi mikä mytty! Tässä Prinsessa sisarustensa ympäröimänä.
Reissulla otettujen kuvien määrä on varmaan taas laskettavissa sadoissa, mutta tässä nyt ainakin tärkeimmät eli minun kaunis pikkutyttöni ♥
Aivan ihana kirjava masukin!
Vähän piti pikkukissaa auttaa poseeraamaan, kun väsy voitti aina :D
Ja voi mikä mytty! Tässä Prinsessa sisarustensa ympäröimänä.
19.6.2012
Olet mitä syöt
Olet mitä syöt - hännäkäs raksupussi.
Ihan noin isoa ruokapussia ei kylläkään itse ostettu, vaikka meille kolmas kissa tulossa onkin :D Ostettiin vaan raksut taas "irtona" ison pussin pohjalta, jolloin saatiin tuo pahvisäkkikin mukaan. Kuten kuvasta voi päätellä, suuri raksupussi sai heti myös suuren suosion.
Ruokajono.
Töppösen ilmeestä päätellen oli ihan hyvät raksut isommastakin pussista syötyinä ^_^
Ihan noin isoa ruokapussia ei kylläkään itse ostettu, vaikka meille kolmas kissa tulossa onkin :D Ostettiin vaan raksut taas "irtona" ison pussin pohjalta, jolloin saatiin tuo pahvisäkkikin mukaan. Kuten kuvasta voi päätellä, suuri raksupussi sai heti myös suuren suosion.
Ruokajono.
Töppösen ilmeestä päätellen oli ihan hyvät raksut isommastakin pussista syötyinä ^_^
17.6.2012
Lisää pikkuprinsessaa sisaruksineen
Tiedättehän vakituisen kissavieraamme Millin? Millille yritetään nyt kovasti löytää kaveria, jonka hän hyväksyisi. Hani ja Milli eivät ole vieläkään päässeet sopuun yhteisasumisensa jäljiltä, joten tällä kertaa yritetään tarjota Millille pikkuista poikaa tassun alla pyöritettäväksi.
Noh. Itsehän tietysti tein sen virheen, että menin mukaan katsomaan tulevaa kissavauvaa ja nyt on siis meillekin pikkuinen tyttö varattu samasta pentueesta. Mutta Prinsessa sisaruksineen ovat kyllä maailman kauneimpia kissanpentuja, joten ei mulla olisi ollutkaan mitään mahdollisuutta heitä vastustaa. Ja nyt on kulunut taas jo viikko siitä, kun olen vauvat nähnyt viimeksi!
Kolmannen kissan hankkiminen on ollut meillä vähän aina sellainen juupas-eipäs-taistelu miehen kanssa. Kahden kissan kanssa elo on niin helppoa, mutta itselläni jyllää kissakuumeen lisäksi laumakuume. Lyhyestihän meillä on jo kokemusta kolmen kissan arjesta (Minttu+Kiti+Töppönen) sekä laumaelämästä hoitokissojen kautta, mutta ainahan se perheenlisäys vähän jännittää :) Mutta kuten todettua, nyt tai ei koskaan. Nyt on oikeastaan hyvä aika kolmannelle kissalle, kun Töppis täytti juuri neljä vuotta ja Pömppis on 2-vuotias, joten lapsemme ovat sitten syntyneet ihanteellisesti parin vuoden välein :D
Prinsessa on aivan ihana. Mutta tätä kuvasarjaa katsellessani mietin, että hieman yksinkertainen mun täytyy olla, kun olen jälleen vauva-arkeen ryhtymässä.
Kita auki painimassa :D
Siskoa turpaan.
Niin äkeenä ♥
Perheen koirakin kivasti kasvatti samalla reissulla myös mun koirakuumettani :P Tämä koira kun on ottanut pikkukissat hoiviinsa ♥
Koira kovasti nuoli ja pesi pikkuisia, jotka aina arvostivat saamaansa hoivaa enemmän tai vähemmän :D
Sen lisäksi, että mun sydämeni on täynnä rakkautta kaikkia maailman kissanpentuja kohtaan, saatoin myös vielä näin 11 vuoden jälkeen rakastua mieheenikin uudelleen. Miten voisin olla rakastumatta mieheen, jonka syliin kaikki kuusi kissanpentua halusivat kiivetä? ;D
Erityisesti tuo harmaa poika ei olisi millään tahtonut pois mieheni sylistä vaan kiipesi aina takaisin samantien, jos sen yritti välillä laskea maahan :D
Onneksi kyseinen pikkuhurmuri oli jo varattu tai muuten olisin jäänyt taas ilman kilpparikissaani! :D Itseasiassa kyseinen pikkumiuku onkin menossa ystävälleni ja toivottavasti päätyy Millin kaveriksi sekä meille leikkitreffeille vielä tulevaisuudessa :)
Voiko olla mitään näin suloista!?
Oletteko koskaan yrittäneet ottaa kuvaa kissanpennusta niin, että myös sen vatsapuoli näkyisi? :D
Tässä toinen tytöistä, joihin ihastuin. Kutsumanimeltään Ruma Lapsi, mutta eipä juuri kauniimpaa näkyä olekaan kuin syliin nukahtanut kissanpentu.
Näitä nukkuvia kissoja mulla oli sylissäni enemmänkin :D Ahkeran touhuilun jälkeen väsy yllätti siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt saada naamakuvat tästä kolmikosta.
Kovin innoissaan eivät olleet, kun hieman yritin tyyppejä saada poseeraamaan edes suunnilleen kameraan päin :P
Tämmöinen läjä vauvaa mun sylissäni ♥
Vähän on kiukkuvauvan näköinen mun Prinsessani :D
Ja yhdet nukkuu naamallaan :P
Kuka pystyy vielä välttämään kissakuumeen?
Noh. Itsehän tietysti tein sen virheen, että menin mukaan katsomaan tulevaa kissavauvaa ja nyt on siis meillekin pikkuinen tyttö varattu samasta pentueesta. Mutta Prinsessa sisaruksineen ovat kyllä maailman kauneimpia kissanpentuja, joten ei mulla olisi ollutkaan mitään mahdollisuutta heitä vastustaa. Ja nyt on kulunut taas jo viikko siitä, kun olen vauvat nähnyt viimeksi!
Kolmannen kissan hankkiminen on ollut meillä vähän aina sellainen juupas-eipäs-taistelu miehen kanssa. Kahden kissan kanssa elo on niin helppoa, mutta itselläni jyllää kissakuumeen lisäksi laumakuume. Lyhyestihän meillä on jo kokemusta kolmen kissan arjesta (Minttu+Kiti+Töppönen) sekä laumaelämästä hoitokissojen kautta, mutta ainahan se perheenlisäys vähän jännittää :) Mutta kuten todettua, nyt tai ei koskaan. Nyt on oikeastaan hyvä aika kolmannelle kissalle, kun Töppis täytti juuri neljä vuotta ja Pömppis on 2-vuotias, joten lapsemme ovat sitten syntyneet ihanteellisesti parin vuoden välein :D
Prinsessa on aivan ihana. Mutta tätä kuvasarjaa katsellessani mietin, että hieman yksinkertainen mun täytyy olla, kun olen jälleen vauva-arkeen ryhtymässä.
Kita auki painimassa :D
Siskoa turpaan.
Niin äkeenä ♥
Perheen koirakin kivasti kasvatti samalla reissulla myös mun koirakuumettani :P Tämä koira kun on ottanut pikkukissat hoiviinsa ♥
Koira kovasti nuoli ja pesi pikkuisia, jotka aina arvostivat saamaansa hoivaa enemmän tai vähemmän :D
Sen lisäksi, että mun sydämeni on täynnä rakkautta kaikkia maailman kissanpentuja kohtaan, saatoin myös vielä näin 11 vuoden jälkeen rakastua mieheenikin uudelleen. Miten voisin olla rakastumatta mieheen, jonka syliin kaikki kuusi kissanpentua halusivat kiivetä? ;D
Erityisesti tuo harmaa poika ei olisi millään tahtonut pois mieheni sylistä vaan kiipesi aina takaisin samantien, jos sen yritti välillä laskea maahan :D
Onneksi kyseinen pikkuhurmuri oli jo varattu tai muuten olisin jäänyt taas ilman kilpparikissaani! :D Itseasiassa kyseinen pikkumiuku onkin menossa ystävälleni ja toivottavasti päätyy Millin kaveriksi sekä meille leikkitreffeille vielä tulevaisuudessa :)
Voiko olla mitään näin suloista!?
Oletteko koskaan yrittäneet ottaa kuvaa kissanpennusta niin, että myös sen vatsapuoli näkyisi? :D
Tässä toinen tytöistä, joihin ihastuin. Kutsumanimeltään Ruma Lapsi, mutta eipä juuri kauniimpaa näkyä olekaan kuin syliin nukahtanut kissanpentu.
Näitä nukkuvia kissoja mulla oli sylissäni enemmänkin :D Ahkeran touhuilun jälkeen väsy yllätti siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt saada naamakuvat tästä kolmikosta.
Kovin innoissaan eivät olleet, kun hieman yritin tyyppejä saada poseeraamaan edes suunnilleen kameraan päin :P
Tämmöinen läjä vauvaa mun sylissäni ♥
Vähän on kiukkuvauvan näköinen mun Prinsessani :D
Ja yhdet nukkuu naamallaan :P
Kuka pystyy vielä välttämään kissakuumeen?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)