Pienen kissan rankka elämä

Osa 307 - Herra Töppösen esimerkki.



Ihan sääliks käy. Niin on rankkaa, ettei jaksa itse enää päätäänkään kannatella.

Ja nukkumastakin herätetään :(

Hanin hirvittävä vahinko

Hanille kävi pahimman luokan vahinko. Tämä nimittäin eräänä päivänä tuossa epähuomiossa asetteli itsensä patteripetiin, jonka kissat olivat jo aiemmin yksimielisesti tuominneet turhaksi ostokseksi.

Tähän asti patteripeti on nimittäin kelvannut ainoastaan Töppösen silmienhieromapaikaksi silloin, kun hän ilmoittaa haluavansa päästä parvekkeelle ja niitä silmiään täytyy puskea jokaiseen mahdolliseen nurkkaan ja kulmaan. Okei, on noi kissat tuon patteripedin päällä ennenkin nukkuneet. Nimittäin silloin, kun se on ensin pudotettu lattialle :P Patteripedin alkuperäinen tarkoitus tosin kissojen mielestä oli toimia portaana pyykkitelineen päälle kiivettäessä.

Kuvatodiste!



Toisella kerralla mies kellisti Hanin tuohon petiin selälleen köllöttämään ja suloisesti tuo siihen jäi silloinkin :D



^ Rento ja retee B)

Nyt patteripedin päällä on hyvä seistä katselemassa ikkunasta ulos, joten olen varovaisen toiveikas patteripedin tulevaisuuden suhteen.

Salaatin suuri suosio

Tuossa viikonloppuna tapailtiin taas kavereita ja myös mm. kissaystävämme Kreetta, Ramses ja Milli saapuivat kylään :D Siitä ei ihmeempiä päivitettävää. Kaikki olivat kiltisti ja lähinnä nukkuivat koko päivän, odotusten vastaisesti jopa Millikin osasi käyttäytyä :D

Ihmisten (tarpeellinen tarkennus) ruokana syötiin mm. salaattia ja siitäkös meidän kissat olivat riemuissaan. Hani yritti jo edellisenä iltana ryöstöretkeillä auki jääneessä jääkaapissa, jossa säilöin tekemiäni suklaamakeisia. Vieraiden lähdettyä makaronit ja salaatti jäivät sitten yöksi pöydälle ja siitäkös Hani oli riemuissaan.

Seuraavana päivänä Töppönen kuitenkin yllätti hiipimällä salaattikulholle. Ensin syötyään Hanin pöydälle ripottelemat salaatit, Töppönen siirtyi maistelemaan suoraan kulhosta. Mua niin harmittaa, kun en ehtinyt napata kuvaa, kun Töppönen katsoi syyllisen näköisenä mua kohti salaatinpala suupielessään xD Siinä nimittäin olis ollut hyvä kuvapari seuraavalle tilanteelle, jossa Töppönen epäluuloisen näköisenä antaa tassua lattialle pudonneelle pekonimurulle...



Salaatin lisäksi Hani on viime päivinä syönyt/yrittänyt syödä mm., noh, kaikkea. Kuten grillimaustettua broileria, valkosipulikrutonkia, leipäjuustoa, perunamaustettuja ranskalaisia ja vaaleaa leipää... En edes muista enää mitä kaikkea. Helpompi olis kai luetella mitä tuo EI olis yrittänyt napata.

Ja kaks idioottikissaa! Tyypit olivat aivan liekeissä kuivahiivasta!! :O "Hihhih, söpöä", kun molemmat niin innoissaan pussia haistelivat. Mutta äkkiä lensi hiivapussi roskiin, kun Töppönen alkoi sitä nuolemaan. Aina kun kuvittelee, että noilla olis edes hiven järkeä päässään niin nämä osoittavat oletuksen vääräksi :P







Nää blogin päivitykset on nykyään kaikki tätä samaa! Kuka vaihtais kissoja mun kanssani? Mäkin haluan kissoja, joista saa söpöjä poseerauskuvia ja hauskoja ilmeitä! Nää mun yhden ilmeen kissat vaan joka kuvassa syö salaattia ja aina naama peruslukemilla.

Raksupallolelu

Nyt niitä virikkeitä! Kuten arvelinkin niin eräs punkerokissa oli erittäinkin kiinnostunut ruokaan perustuvasta pulmalelusta :D Yllättäen se onkin kuitenkin ollut meidän hieman yksinkertaisena pidetty poikamme, joka on oppinut raksupalloa käyttämään :O Pallon toimintaperiaate yksinkertaisuudessaan on siis se, että palloa pyörittämällä kissa saa sieltä ulos herkkuja.

Meillä on siis kissoilta otettu avoin raksubaari kokonaan pois ja raksuja kissat saavatkin lähinnä silloin tällöin pieninä määrinä herkkuina. Nyt ollaan sitten siirrytty raksujen annostelussa kokonaan tuohon raksupalloon, jota täytetään pari, kolme kertaa päivässä pienellä määrällä kuivaruokaa eikä kissoille anneta raksua muuten. Näin raksut säilyttävät pallon sisällä kiinnostavuutensa eikä päivittäiset raksumäärät nouse kovin suuriksi.

Pakko tosin myöntää, että ihan niin jännä tuo pallo ei kyllä enää muutaman päivän jälkeen ole ja Hani käykin mieluummin syömässä lautaseltaan märkäruokaa kuin jaksaisi palloa pyöritellä :P

Pallon liikkeestä on hankala ottaa kuvaa, mutta pallon painopiste on siis niin, että aukko on aina paikoillaan olevassa pallossa ylöspäin. Niin no, paitsi silloin, kun Töppönen onnistuu keikauttamaan pallon kokonaan ympäri :P







Noin muuten mulla onkin vaan miljoona kuvaa Hanista kaivelemassa tuota palloa :P Käy se tietysti noinkin, että kaivelee raksut yksitellen sieltä pallosta tassulla, vaikka se ei ehkä pallon alkuperäinen idea olekaan...











Lopulta Töppönen tuli näyttämään miten homma toimii!



Ensin tutkitaan palloa ja sen jälkeen varmistetaan, ettei Hani ole tulossa apajille...



...Sitten vaan reteästi tassu palloon ja koko pallo nurin!



Niin ja huomatkaa näistä tuoreista kissakuvista kuka valopää on viimeinkin näin maaliskuussa alkanut vaihtaa talvikarvaa itselleen :P

Voi ärsytys!

Jo varmaan otsikosta voi päätellä kenestä tämä postaus kertoo :P

Miten monesti mä olenkaan kehunut omien hermojeni kestävyyttä kissojen suhteen? Nyt ehkä ensimmäistä kertaa ikinä oikeasti kiukustuin kissojen tekemisistä, kun aamulla heräsin Hanin natusteluun ja sain kissan itseteossa kiinni purkamasta mun lapastani! Ehdin paikalle onneksi ennen kuin tuo kissa sai ainuttakaan lankaa poikki asti, mutta harmittaa silti. En mä muuten kissojen tuhoista välitä, mutta nuo olivat rakkaat lapaset, jotka sain jokunen vuosi sitten ystävältäni lahjaksi. Ja nyt toisesta on langat kiskottu kolmesta kohdasta niin, että ei saa koko lapasta käteensä edes, kun langat ovat ranteen kohdalta niin kireällä :P Täytyy koittaa niitä itse vielä nyhertää.

Kuva kaltoinkohdellusta tapahtumien uhrista.



Koska lapanen oli mulle arvokas niin tapahtumien kulkua saa havainnollistaa miehen sukka :D Myöhemmin illalla Hani siis varasti pyykkitelineeltä tämän sukan, joka sai osakseen saman kohtelun - eli sukka tassujen väliin ja sitten hampailla revitään ja kiskotaan, kunnes jotain alkaa purkaantua :P





Ja tietenkään kameralle ei kaikkea näytetä. Ja mitä tihutöitä? Täähän on niin viattoman näköinen kissa?

Ja taas mennään

Taas tästä samasta aiheesta. En ole kyllä ikinä ennen tavannut noin ruoalle persoa kissaa kuin meidän Pömppäkarva :O Minttu-Poika aikoinaan oli melkoinen punkero, jonka piti ahnehtia omat ruokansa ja käydä maistamassa vähän kaikkea ihmisiltäkin. Mutta Pömppä ei maista, Pömppä syö. Jos se on ihmisellä niin sen on pakko olla herkkua. Ja jos se on herkkua niin ei siinä paljon ehdi katsomaan mitä se on, kunhan vaan pitää äkkiä ehtiä ahmaisemaan :P

Meillä on tosi vähän pöytätilaa keittiössä, joten Pömppä sai hetken vahtia mun paprikoitani. Suljettuun pussiin olis pitänyt heti päästä.



Näiden lisäksi tällä viikolla on syöty kaikenlaista lattialta, mm. tacomaustettua jauhelihaa. Roskiskaapille on pitänyt moneen kertaan yrittää ja avoimesta roskiksesta piti käydä kaivelemassa juustokäntty - taas.

Mä itse olen nyt mieltynyt Panda Natural mansikkalakritseihin ja niitäkin Hanin piti käydä varastamassa suoraan pussista, vaikka itse istuin vieressä! Suusta kaivelin siltä sitten kuolaisen lakritsin :P Tänään se oli tehnyt miehelle saman ja taas kävin kaivelemassa kissan suusta puoliksisyötyä mansikkalakua ><

Vielä jonain päivänä toi varmasti onnistuu syömään jotain oikeasti vaarallista. Vaikka mä blogia näillä kuvilla päivitän niin se on silti 99 kertaa sadasta, kun sitä kielletään. Se yks sallittu kerta kuitenkin näyttää lietsovan tuon intoa vaan entisestään. Mä olen pulassa! En mä ole tottunut kieltämään kissoilta ikinä mitään :O

"No mistäs nyt kirjoitetaan?"

Yritin miettiä mistä aiheesta lähtis tällä kertaa kissablogia päivittämään, mutta Töppönen ratkaisikin mun pulmani heti saapumalla esittelemään omaa vastuualuettaan :D Töppönen on siis aina tässä mun nettiapulaisenani ja huolehtii vähän, etten ihan kaikkia kuvia hänestä kakkaamassa blogiin laita.



"No mitä sä sinne nyt taas meistä selität?"

Ja onhan mulla aika hieno toi karvatuning tässä mun tietokoneessani B)

Tunnustus

Töppö ja Pömppä saivat tämän tunnustuksen Tashalta, iso kiitos sinne! ♥

Tarkoituksena vastata viiteen kysymykseen ja laittaa tunnustus eteenpäin viidelle blogille, mutta mä en nyt jaksa miettiä, ketkä kaikki tämän ovat jo saaneet. Vastaan kysymyksiin silti :)

1. Milloin aloitit blogisi?
- Tämä blogi on aloitettu elokuussa 2010, mutta kissablogin aloittaminen oli kyllä ollut mielessä jo pitkään ennen sitä :)

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
- Kissoista. Pääasiassa niin edesmenneiden kuin nykyistenkin kissojeni puuhista kuin satunnaisista kissavieraistakin :)

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen muihin blogeihin verrattuna?
- Aivan erityiset kissani ♥ Muuten tämä ei taida juuri muista kissablogeista erota, mitä nyt välillä huomaan jaarittelevani pidempään kuin olisi tarpeenkaan.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
- Tarve purkaa kissajuttuja jonnekin :D Kissablogin piti alkujaan auttaa mua opettelemaan kirjoittamista vähän napakammassa tarinamuodossa, mutta tällaiseksi ajankohtaiseksi höpinäblogiksi tääkin nyt sitten on jäänyt :D

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
- Nimi vois olla vähemmän hölmö :P Toki toi on suora jatkumo Mau!kkaasta ruokablogista, mutta yksittäisenä bloginnimenä en tykkää yhtään. Mutta olkoon nyt, kun en halua blogiani kokonaan meidän kissojenkaan mukaan nimetä, kun täällä puhutaan kuitenkin niin paljon muistakin kissoista kuin Töpöstä ja Pömpästä. Niin ja päivittää vois koittaa vähän säännöllisemmin...

Pyllynlaskiaismuffinit

Tuossa viime yönä innostuin leipomaan laskiaismuffineja, joihin resepti löytyykin tuolta ruokablogin puolelta. Muutama noita syötiin, mutta ihan niin hyviä eivät olleet, että oltaisiin se 6 per naama saatu niitä uppoamaan. Tässä Töppösen mielipide mun muffineistani:



Töppösellä on vähän noita ymmärtämisvaikeuksia aina. Se, että ne ovat "laskiaismuffineja" ei tarkoita sitä, että se pylly pitäisi "laskea" niiden päälle :P

Mutta eipä me noita enää oltaisi syöty muutenkaan. Etenkään sen jälkeen, kun Hani oli niitä jo tuota ennen käynyt maistelemassa :P Tästä Hanin ruokavaliosta nyt on puhuttu, mutta näköjään kissalle kelpaa makeakin, kun noista muffineista olis pitänyt vaan raesokerit päältä saada syötyä :P

Ei vaan, jostain luin, että kissat eivät maistaisi makeaa lainkaan? Että kai noi raesokerit oli jotenkin muuten vaan kivoja sitten. Jokatapauksessa eivät kuulu kissan ruokavalioon ja blogimateriaalin napattuani kävinkin Hanin kanssa varsin tiukkasanaisen keskustelun aiheesta "ihmisten ruoat". Ei uskonut.