28.9.2011

Maanvaiva ja hänen ystävänsä

Kun joistain ei vaan pääse millään eroon!

Heti alkuun haluan huomauttaa, että tämä "maanvaiva" on lähinnä Hanin näkemys erään kissaneidin vierailuista. Minä ja Töppönen sen sijaan olemme vieraasta aina kovinkin mielissämme! :D

Ja mikä Hania sitten taas stressaa? No, hyvä ystävämme Millipä tietenkin. Milli tuossa jo viime viikolla oli meillä 8 päivää hoidossa ja sunnuntaina tyttö haettiin kotiinsa. Kissojen hämmennys oli kyllä näkemisen arvoinen, kun heti maanantai-iltana Milli teki paluun :D Tällä kertaa Milli tosin kävi ainoastaan päivähoidossa ja tiistai-iltana jo pääsi takaisin kotiinsa, mutta voi miten Hanin elämä menikään sekaisin tällaisesta edestakaisin reissaamisesta! Tiistaina kierrettiin nurkkia vielä yötä myöten, kun Hanilla selvästi oli vaikeuksia uskoa, että Milli todella lähti jo pois :D

Kuvia siis näiltä kahdelta Millin vierailulta :)

Edelleen jaksoi Milliä kiinnostaa niin omat hiirensä kuin muovilaatikon pikkuväkikin.







Terve lapsi.



Voi miten harmittikaan, kun hiiret olivat melkein ulottuvilla, mutta eivät sitten aivan kuitenkaan!!









Vesihana vähän häiritsi väijybisneksiä.





Yksi lipaisu ja se riitti!



Milli alkaa olla jo niin vakituinen vieras, että hän melkein jo ansaitsisi omalla nimellään tunnisteen blogiin! ;D

Mutta toistuvista ja näistä hieman pidemmistä vierailuista on toki ollut se hyöty, että Millikin alkaa viimeinkin kesyyntyä. Nyt tämänkertainen Milli oli aivan eri kissa kuin se, johon pari vuotta sitten tutustuin! Millillä on hieman vaikeuksia hyväksyä uusia ihmisiä ja hyvin harvoja kissoja se edes sietää. Ensimmäiset Millin vierailut olivatkin kissoille yhtä pähinää ja ihmisenkin piti lupa pyytää, jos aikoi rapsuttaa. Nykyisin Milli on jo aivan sylikissa ja pörrää mukana pyytämässä huomiota ♥ Hanin kanssa toki on omat vaikeutensa edelleen, mutta siitäkin selvittiin satunnaisilla rääkäisyillä.

Mutta nyt Millillä on uusi kissaystävä! Voimme ylpeänä kertoa, että Töppösen väsytystaktiikka on jälleen tuottanut tulosta ja Milli on viimeinkin alkanut luottaa Töppöseen ♥



Todella harmillista, ettei mulla ole Millistä ja Töppösestä yhtään leikkikuvaa! Mutta näin kirjallisesti nämä olivat Millin ja Töppösen ystävyyden kehittymisen askeleet:

1. Ensin Töppönen todettiin sen verran vaarattomaksi, että sille ei tarvinnut ihan joka kerta sähähtää tai murista.

2. Millin ollessa syömässä Töppönen sai työntää nenän samalle lautaselle käydessään tutkimassa mitä ruokaa Millillä on. Myös ulko-ovelle sopi huutaa rinnakkain.

3. Kissatarhaan oli pakko päästä risteävästä liikenteestä huolimatta ja vaarattomanoloisen Töppösen saattoi hyvin kiilata kylkiä myöden oven raottuessa.

4. Vähitellen leikkiminen alkoi houkuttaa. Töppösen lähestymisyrityksille sähistiin edelleen, mutta Millin itsensä saattoi löytää aina jostain kulman takaa väijymästä ;D Kissamaista vaanimista Milli ei harrasta, mutta erityisen hauskaa on tehdä yllätyshyökkäyksiä suoraan Töppösen eteen. Vaihtoehtoisia seurauksia on kaksi: a) joko Töppönen ei pelästy ja Milli sähähtää uhrin osaa esittäen tai b) Töppö ymmärtää leikin juonen ja säntää karkuun, jolloin Milli jahtaa Töppöstä asuntoa ympäri.

5. Lopulliseksi ystävystymisen askeleeksi katson sen, että nyt maanantaina ja tiistaina Milli antoi jo viimein myös Töppösen jahdata itseään. Yöllä juoksuleikeissä sujuvasti osat aina vaihtuivatkin suunnanmuutoksen myötä :D Vähän Milliltä toki tulee sähinää edelleen, jos Töppönen heittäytyy liian tuttavalliseksi. Mutta juoksuleikit ovat selkeästi yhteistä hauskaa. Välillä kesken juoksun Milli yrittää vähän hypätä Töppösen selkäänkin, mutta tämä toimii ainoastaan silloin, jos juoksu ei katkea, joten painileikkejä en sentään heiltä uskalla vielä toivoakaan.

Mutta entäpä Milli ja Hani? Yhteisen historiansa takia ystävyyttä tuskin on odotettavissa, mutta näiden kahdenkin välit ovat rauhoittuneet huomattavasti!

Tämmöinen kodinkone meillä keittiönpöydällä.



Vähän pahaa silmää lenteli tiskialtaan yli...



... sillä toisella puolella istui tämmöinen väijyssä.



Hetken tuijotuskilpailun jälkeen molemmilla taisi kiinnostus lopahtaa. Hani muisti takanaan olevat hiiret ja Milli pisti pesulle.

Tämä tilanne vaan kesti niin kauan, etten ollut enää loppukohtausta kameran kanssa ikuistamassa. Milli nimittäin laittoi tuohon patalappujen päälle nukkumaan ja Hanikin retkotti toisella puolella etutassut tiskialtaassa.



Omaa rauhaa kaivatessaan Milli kyllä muisti oman vakkaripaikkansa hattuhyllyllä. Sopuisan yhteiselon kohtaloksi vaan ajoittain meinas koitua tuo Hanin ulottuvilla houkuttelevasti roikkuva häntä :P



Tassut oikosenaan ♥





Okahiirineidit tosiaan lähtivät jo sunnuntaina kotiinsa eivätkä enää maanantaina palanneet. Heidän lainalaatikkoaan en kuitenkaan ollut vielä ehtinyt pois siivota, joten sehän tietenkin sai heti uusia asukkaita.

Joku syyllinen!





Homma toimi hyvin niin kauan kuin Milli ei tajunnut olevansa hiiren osassa.



Toinen vähän isompi asukki vainoharhassaan laatikkoa haistelemassa. Hyvin todennäköisesti se on myös tämä, jota saamme syyttää hiiriterraarioon puruihin pissaamisesta :P

Enemmän vieraita kuin ehtii päivittää! :D

Ei niinkään määrällisesti sen enempää kuin yleensäkään, mutta nää samat hahmot tuntuvat nyt toistuvan useasti :D Mulla itsellänikin on vähän ajankäyttö hukassa tämän blogin suhteen, kun ihmisvieraat vievät huomion nettielämältä! Kissavieraat ovat siis samoja tuttuja eikä tapahtumissakaan juuri uutta ole, mutta muutaman kuvan haluan kuitenkin tuoda blogiin talteen :)

Nämä vanhimmat kuvat ovat jo syyskuun alusta, jolloin kissaystävämme Milli, Ramses ja Kreetta olivat ihmistensä mukana vierailemassa.

Millin paska elämä.





Ramseksella on asiaa.



Taaskaan ei juuri kissoja sisällä näkynyt vaan kissatarha vei voiton ihmisten seurasta.











Sisällä pienelle Hanille iski väsy, toisten kuljetusboksiin tottakai.



Vaikka oli pojillakin rankkaa.









Ja vieraiden lähdettyä Töppönen taas tottakai valtasi vierastyynyt omikseen :D Tuttu kaava, johon voimme luottaa.

26.9.2011

Rankka viikonloppu

Kissoilla on takanaan jo kokonainen rankka viikko Millin ja okahiirien käytyä heitä viihdyttämässä, mutta kun viikonloppu täyttyi vielä ihmisvieraistakin niin lievää väsymystä on havaittavissa itsekullakin.

Niin ja tällainen oli Hanin rankka viikonloppu ;D



No, pakkohan meidänkin oli tuo asento hyväksi käyttää ja tällaiset kuvat meidän Pömppiksestä ottaa! Joka kerta, kun näitä netissä näkee niin ensimmäinen ajatus on aina, että "Miten näyttääkin niin tutulta?".





Seuraavan päivän toipumiset sitten.





Kovasti nyt väsyttää Millin lähdettyä muutenkin.





Vähän väsytti joo ihmisiäkin. Mies nappasi kuvan "hänen tytöistään", kun kuulemma molemmat ollaan Hanin kanssa samanlaisia "tassut yli laidan" -rötvääjiä :P

22.9.2011

Pulla 2v.!

Heti perään toinen hiiriaiheinen päivitys. Palaan kissoihinkin taas, mutta kun tämä koko viikko on mennyt niin rauhallisesti, ettei mulla ole kissoista (edes Millistä!) juurikaan uutta materiaalia :P

Mutta rakas Pulla-hiireni täytti juuri 2 vuotta! ♥



Synttäreillä tarjoiltiin mm. kurkku-raejuusto-spagetti-sotkua.



Pullan lempiherkkuja eli kurpitsansiemeniä ja banaanilastuja :D



Ja juustoraastetta tarjoiltiin niin hiirille kuin kissoillekin :)



Nomnom banaanilastu!









Kaikkien odotusten vastaisesti Pulla on nyt mun pitkäikäisin hiireni.



Kovasti hoikkaan kuntoonkin tuo koko ikänsä ylipainoinen Pulla on laihtunut, joten kovin pitkää ikää ei odotettavissa enää liene. Mutta kunnioitettavaan hiirenikään meidän vanhus sentään on jo päässyt :)

Vanhuus neitiä jo selvästi vaivaa, mutta vielä jaksetaan resuisesta olemuksesta huolimatta vipattaa puolet nuorempien vauhdissa! :D